Sukuni ruokakulttuuria

Sukuni ruokakulttuuria -tehtävän tarkoituksena oli tutustua oman suvun perinteisiin resepteihin. Haastattelin tehtävää varten mummiani, joka on syntynyt ja asunut lapsuutensa Pohjanmaalla, Vaasassa. Hän muisti syöneensä lapsuudessaan mm. kaalikääryleitä, korvapuusteja, siankyljystä ja lihamureketta. Erityisen hyvin hänelle mieleen olivat jääneet kalaruoat, meren läheisyydestä johtuen. Heidän perheessään kuulemma syötiin  usein savusilakkaa ja siikaa.
Edellämainituista ruoista päätin valmistaa korvapuusteja. Alkujaan ruotsalainen resepti on kulkeutunut Suomeen rannikon satamien kautta, joista Vaasa on tietysti merkittävä. Tässä käyttämäni resepti:

Korvapuustit


Pullataikina

50 grammaa hiivaa
5 desiä  maitoa
2 kpl kananmunia
2 desiä sokeria
n. 16 desiä vehnäjauhoja
150-200 grammaa voita
1 rkl kardemummaa
ripaus suolaa

Täyte

100 grammaa voita
1 desi sokeria
2 rkl kanelia

Pinnalle

Raesokeria

Ohje

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää munat, sokeri, mausteet ja osa jauhoista. Sekoita tasaiseksi.
Alusta vähitellen loput jauhot taikinaan, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Lisää lopuksi voi. Anna kohota kaksinkertaiseksi.



Kauli taikina kahdeksi suorakulmion muotoiseksi levyksi. Levitä pehmeä voi ja ripottele päälle kaneli ja sokeri. Voit myös sekoittaa kanelin ja sokerin voihin ennen levittämistä taikinan päälle. Tällä tavalla täytteestä tulee ehkä tasaisempi.

Kääri taikina pitkältä sivulta rullalle. Jätä saumakohta pohjalle, Leikkaa tangosta vinoja, kolmiota muistuttavia paloja ja nosta palat pystyyn terävä kulma ylöspäin. Paina sormilla kapea kohta pöytään asti. Näin leikkauspinnat avautuvat.
Kohota puusteja noin 20 minuuttia. Voitele ne kohonneina kananmunalla ja ripottele päälle joko raesokeria. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Vinkki! Jos syöjien joukossa on kananmuna-allergikkoja, voit jättää kananmunan taikinasta pois vallan hyvin. Voitelussa sen voi korvata esimerkiksi vesi-siirappiseoksella.

Arviointi: Valmistus sujui hyvin ja maussa ei ollut valittamista. Ulkonäössä olisi voinut olla hieman parantamisen varaa. Koska Bulgariassa ei ilmeisesti tunneta raesokeria, jäi jotain puuttumaan ulkonäöstä. Korvapuustit ovat säilyneet myös minunkin yhtenä lempijälkiruoistani ja oli hauska tajuta että juuri niitähän me olemme aina tottuneet syömään mummilassa.

Perinneruokaa osa 2

Päätin yhdistää viimeisten kolmen maakunnan reseptit yhteen ateriaan. Ahvenanmaalaisista ruoista valitsin perunasoseen, Pohjanmaalaisista ohrarieskan ja Karjalaisesta karjalanpaistin. Karjalanpaistia ja perunasosetta tuli noin kuusi reilua annosta. Tässäpä ohjeet joita käytin:

Karjalanpaisti                  

700 grammaa sianlihaa
300 grammaa naudanlihaa
6 porkkanaa
2 sipulia
3 kpl laakerinlehtiä
10 kokonaista mustapippuria
suolaa
vettä

Paloittele lihat suurinpiirtein samankokoisiksi paloiksi. Pilko sipuli ja porkkanat reilun kokoisiksi paloiksi. Lado vihannekset ja lihat uunipataan mausteiden kanssa ja lisää vettä niin että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Hauduta kolme tuntia 150 asteisessa uunissa. Varmista välillä että paisti ei ole paassyt kuivumaan.


Perunasose                                  

1 kg jauhoisia perunoita
vettä
2 dl maitoa
nokare voita¨
ripaus suolaa

Kuori perunat ja lohko paloiksi. Keitä kypsiksi. Kaada vesi pois ja soseuta perunat perunasurvimella ja lisää joukkoon maito ja voi samalla sekoittaen. Varo kuitenkin ettei soseesta tule liisteriä!


Ohrarieskat                                      

2 juomalasillista ohrajauhoja
1 juomalasillinen kylmää vettä
ripaus merisuolaa

Jouduin  mittaamaan ainekset vähän erikoiseen malliin koska tajusin vasta kun aloin leipoa että ainoa mittakannumme oli juuri mennyt rikki... Eihän siinä mitään, hätä keinot keksii, ja näihin rieskoihin hyvä perussääntö on että jauhoja tulee tuplasti tai vähän enemmän nesteen määrään nähden. Ohje on yksinkertainen: sekoita ainekset keskenään ja paista n. 8-10 min kuumassa, 250-300 asteisessa uunissa. Rieskan paras mahdollinen rakenne syntyy, kun uuni on todella kuuma ja taikina mahdollisimman kylmä. Näin syntyy vesihöyryä mikä kohottaa rieskaa ja tekee siitä murean.


Edellisistä kolmesta ohjeesta minulle ehkä tuntemattomin oli karjalanpaisti. Yhden kerran olemme sitä koulussa valmistaneet, mutta silloin se tehtiin valmiiksi paloitelluista karjalanpaistilihoista. Raa'an lihan käsittely oli minulle uutta. Kaikki kuitenkin onnistui hyvin.